Maksimivoima, perusvoima, kestovoima, nopeusvoima, hypertrofia, suhteellinen voima ja toiminnallinen voima. Mitä ne tarkoittavat ja miten niitä kannattaa harjoitella?
Voimaharjoittelu on paljon muutakin kuin mahdollisimman suurten painojen nostamista. Eri harjoittelumuodot kehittävät erilaisia ominaisuuksia, ja oikea painotus riippuu tavoitteistasi.
Haluatko kasvattaa voimaa, lisätä lihasmassaa, parantaa suorituskykyä omassa lajissasi vai jaksaa paremmin arjessa? Kaikki nämä tavoitteet vaativat hieman erilaista harjoittelua.
Tässä oppaassa käyn läpi voimaharjoittelun tärkeimmät muodot, niiden erot ja sen, miten niitä kannattaa harjoitella käytännössä. Samalla oikaisen muutamia yleisiä harhaluuloja ja annan suuntaviivoja siihen, miten eri voimaharjoittelun osa-alueita kannattaa yhdistää.
Voimaharjoitteluun liittyy paljon käsitteitä, jotka menevät helposti sekaisin. Maksimivoima, perusvoima, kestovoima, nopeusvoima, hypertrofia, suhteellinen voima ja toiminnallinen voima eivät tarkoita samaa asiaa, vaikka ne liittyvätkin läheisesti toisiinsa. Ennen kuin siirrytään niihin tarkemmin, on hyvä ymmärtää, että voima ei ole yksi yksittäinen ominaisuus. Se, millaista voimaa tarvitset ja miten sitä kannattaa harjoitella, riippuu tavoitteistasi.
Mitä voima oikeastaan on?
Voimalla tarkoitetaan lihasten kykyä tuottaa voimaa ulkoista vastusta vastaan. Käytännössä siihen vaikuttavat kuitenkin paljon muutkin tekijät kuin pelkkä lihasmassa.
Voiman tuottamiseen vaikuttavat muun muassa hermosto, lihakset, jänteet, liikkeen tekniikka ja kyky koordinoida liikettä. Tämän vuoksi kaksi samankokoista ihmistä voivat olla hyvin eri vahvuisia, ja voima voi kehittyä merkittävästi myös ilman, että lihasmassa kasvaa näkyvästi.
Voima ei myöskään ole yksi yksittäinen ominaisuus. Jos tavoitteena on nostaa mahdollisimman suuri paino kerran, harjoittelu näyttää erilaiselta kuin silloin, kun tavoitteena on jaksaa tehdä kymmeniä toistoja, tuottaa voimaa nopeasti tai kasvattaa lihasmassaa.
Tästä syystä voimaharjoittelu jaetaan usein eri osa-alueisiin, kuten maksimivoimaan, perusvoimaan, kestovoimaan ja nopeusvoimaan. Lisäksi voimaharjoittelusta puhuttaessa käytetään usein käsitteitä, kuten hypertrofia, suhteellinen voima ja toiminnallinen voima. Vaikka nämä liittyvät läheisesti toisiinsa, ne eivät tarkoita samaa asiaa.
Voiman eri muodot eivät ole toisistaan irrallisia.
Useimpien kuntoilijoiden ei tarvitse valita vain yhtä voimaharjoittelun muotoa. Parhaat tulokset syntyvät yleensä harjoittelemalla kaikkia voiman osa-alueita, mutta painottamalla niitä omien tavoitteiden mukaan.
Kestovoima
Mitä kestovoima tarkoittaa?
Kestovoimalla tarkoitetaan kykyä tuottaa voimaa toistuvasti tai ylläpitää voimantuottoa pitkän aikaa ilman merkittävää väsymistä. Toisin sanoen kyse on lihasten kyvystä tehdä työtä useita toistoja tai pitkään kestävän suorituksen ajan.
Kestovoimaa tarvitaan monissa arjen tilanteissa, kuten kauppakassien kantamisessa, muuttolaatikoiden siirtämisessä tai pitkään jatkuvassa fyysisessä työssä. Myös monet urheilulajit, kuten suunnistus, hiihto, melonta, kamppailulajit ja pitkät kahvakuulasarjat, vaativat hyvää kestovoimaa.
Miten kestovoimaa harjoitellaan?
Kestovoimaa harjoitellaan yleensä melko kevyillä tai keskisuurilla kuormilla ja pitkillä sarjoilla. Tyypillisesti yhdessä sarjassa tehdään yli 15 toistoa, joskus huomattavasti enemmänkin. Palautukset pidetään melko lyhyinä, jotta lihasten työskentelykyky kehittyy myös väsymyksen aikana.
Kestovoimaa voidaan harjoitella esimerkiksi kuntosalilla, kahvakuulilla, kehonpainolla, kuntopiireissä tai erilaisilla toiminnallisilla harjoitteilla. Ratkaisevaa ei ole väline, vaan se, että lihaksia kuormitetaan riittävän pitkään.
Tyypillinen harjoitus: 15-30 toistoa tai 30 sekunnista useisiin minuutteihin kestäviä työjaksoja, kevyt tai keskisuuri kuorma ja melko lyhyet palautukset.
Kenelle kestovoimasta on hyötyä?
Kestovoimasta hyötyvät lähes kaikki. Se helpottaa arjen fyysisiä askareita, tukee monia kestävyyslajeja ja toimii hyvänä pohjana myös muulle voimaharjoittelulle. Erityisesti aloittelijoille kestovoimaharjoittelu on usein turvallinen tapa opetella liiketekniikoita ja totuttaa kehoa harjoitteluun.
Kahvakuulat sopivat erinomaisesti kestovoiman harjoitteluun, mutta eivät rajoitu siihen. Harjoittelutavasta riippuen niillä voidaan kehittää myös perusvoimaa, nopeusvoimaa ja jopa maksimivoimaa.
Perusvoima
Mitä perusvoima tarkoittaa?
Perusvoima muodostaa nimensä mukaisesti perustan lähes kaikelle muulle voimaharjoittelulle. Perusvoima tarkoittaa kykyä tuottaa melko suurta voimaa hallitusti ja toistuvasti.
Hyvä perusvoima helpottaa esimerkiksi raskaiden tavaroiden nostamista, portaiden kulkemista, pihatöitä ja monia työtehtäviä. Se luo myös pohjan maksimivoiman, nopeusvoiman ja lihasmassan kehittämiselle.
Useimmille kuntoilijoille perusvoima onkin tärkein yksittäinen voimaharjoittelun osa-alue.
Miten perusvoimaa harjoitellaan?
Perusvoimaa harjoitellaan yleensä melko suurilla kuormilla ja keskipitkillä sarjoilla. Tyypillisesti yhdessä sarjassa tehdään noin 8-12 toistoa, kuorma on noin 60-80 % maksimista ja palautukset kestävät noin 1-3 minuuttia.
Harjoittelussa suositaan usein moninivelliikkeitä*, kuten kyykkyjä, maastavetoja, punnerruksia, soutuja, leuanvetoja ja pystypunnerruksia. Perusvoimaa voidaan kehittää yhtä hyvin levytangolla, kahvakuulilla, kehonpainolla, voimistelurenkailla kuin kuntosalilaitteillakin. Välinettä tärkeämpää on riittävä kuormitus, hyvä tekniikka ja nousujohteinen harjoittelu.
Tyypillinen harjoitus: 8-12 toistoa, noin 60-80 % maksimista ja 1-3 minuutin palautukset. Tavoitteena on kehittää voimaa pitkäjänteisesti hyvällä tekniikalla.
Lihaskasvu (hypertrofia)
Lihaskasvulla eli hypertrofialla tarkoitetaan lihasten koon kasvua harjoittelun seurauksena. Koska lihaskasvua harjoitellaan usein hyvin samankaltaisilla kuormilla kuin perusvoimaa, nämä tavoitteet kulkevat käytännössä usein käsi kädessä.
Jos tavoitteena on lisätä erityisesti lihasmassaa, harjoittelussa käytetään yleensä hieman suurempaa kokonaisvolyymia ja sarjat tehdään usein lähelle uupumusta. Useimmille kuntoilijoille ei kuitenkaan ole tarpeen erottaa perusvoiman ja hypertrofian harjoittelua toisistaan, sillä hyvin suunniteltu harjoittelu kehittää molempia samanaikaisesti.
*Moninivelliike tarkoittaa liikettä, jossa useat nivelet ja lihasryhmät työskentelevät samanaikaisesti. Esimerkiksi kyykyt, maastavedot, leuanvedot ja punnerrukset ovat moninivelliikkeitä.
Maksimivoima
Mitä maksimivoima tarkoittaa?
Maksimivoima tarkoittaa kykyä tuottaa mahdollisimman suuri voima yhdessä suorituksessa. Sitä tarvitaan esimerkiksi erittäin painavia esineitä nostettaessa sekä monissa voimaa vaativissa urheilulajeissa.
Vaikka maksimivoima yhdistetään usein voimanostajiin ja huippu-urheilijoihin, sen kehittäminen hyödyttää myös tavallista kuntoilijaa. Kun suurin mahdollinen voimantuottokykysi kasvaa, myös tavalliset arjen askareet tuntuvat kevyemmiltä, koska ne kuormittavat pienemmän osan maksimikapasiteetistasi.
Miten maksimivoimaa harjoitellaan?
Maksimivoimaa harjoitellaan suurilla kuormilla ja pienillä toistomäärillä. Tyypillisesti yhdessä sarjassa tehdään noin 1-6 toistoa, kuorma on noin 80-100 % maksimista ja palautukset ovat pitkiä, yleensä 2-5 minuuttia. Pitkät palautukset mahdollistavat sen, että jokainen sarja voidaan tehdä mahdollisimman suurella voimantuotolla.
Harjoittelussa suositaan usein moninivelliikkeitä, kuten kyykkyä, maastavetoa, penkkipunnerrusta, pystypunnerrusta ja lisäpainoleuanvetoa. Myös kahvakuulilla voidaan kehittää maksimivoimaa, kun harjoittelu on riittävän kuormittavaa ja nousujohteista.
Tyypillinen harjoitus: 1-6 toistoa, noin 80-100 % maksimista ja 2-5 minuutin palautukset. Tavoitteena on kehittää mahdollisimman suurta voimantuottoa.
Hermosto ratkaisee enemmän kuin moni uskoo.
Maksimivoiman kasvu ei perustu pelkästään lihasmassan lisääntymiseen. Erityisesti harjoittelun alkuvaiheessa voima voi kasvaa merkittävästi ilman näkyvää lihaskasvua. Tämä johtuu siitä, että hermosto oppii aktivoimaan lihaksia tehokkaammin, lihasten välinen yhteistyö paranee ja liikkeen tekniikka kehittyy.
Siksi kaksi samankokoista ihmistä voivat olla hyvin eri vahvuisia. Maksimivoimaharjoittelu kehittää hermoston kykyä tuottaa voimaa tehokkaasti, vaikka lihasmassa ei kasvaisi merkittävästi.
Nopeusvoima ja räjähtävä voima
Mitä nopeusvoima tarkoittaa?
Nopeusvoimalla tarkoitetaan kykyä tuottaa voimaa mahdollisimman nopeasti. Se on tärkeä ominaisuus lähes kaikissa urheilulajeissa, joissa tarvitaan nopeita liikkeitä, kuten hyppyjä, sprinttejä, heittoja, suunnanmuutoksia tai lyöntejä.
Arjessa nopeusvoimaa tarvitaan esimerkiksi silloin, kun horjahdus täytyy korjata nopeasti tai kaatuminen estää ottamalla nopea askel.
Räjähtävä voima on yksi nopeusvoiman ilmenemismuodoista. Sillä tarkoitetaan kykyä tuottaa mahdollisimman suuri voima mahdollisimman lyhyessä ajassa.
Miten nopeusvoimaa harjoitellaan?
Nopeusvoimaharjoittelussa tavoitteena ei ole väsyttää lihaksia mahdollisimman paljon, vaan tuottaa jokainen toisto mahdollisimman nopeasti ja räjähtävästi. Siksi kuormat ovat yleensä kevyitä tai keskisuuria, toistomäärät pieniä ja palautukset melko pitkiä.
Tyypillisesti yhdessä sarjassa tehdään noin 1-6 toistoa, kuormana käytetään noin 30-70 % maksimista liikkeestä riippuen ja palautukset kestävät yleensä 2-5 minuuttia. Jokainen toisto pyritään tekemään mahdollisimman suurella nopeudella.
Hyviä harjoitteita ovat esimerkiksi hypyt, heitot, kahvakuulaheilautukset, rinnallevedot, tempaukset, työnnöt sekä erilaiset räjähtävät punnerrukset ja vedot.
Tyypillinen harjoitus: 1-6 toistoa, kevyt tai keskisuuri kuorma, 2-5 minuutin palautukset. Tärkeintä on liikkeen nopeus, ei lihasten uuvuttaminen.
Nopeus syntyy voimasta.
Nopeusvoiman kehittäminen on helpompaa, kun myös maksimivoima on hyvällä tasolla. Mitä enemmän voimaa pystyt tuottamaan, sitä enemmän voimaa voit yleensä tuottaa myös nopeasti. Siksi monissa urheilulajeissa harjoitellaan sekä maksimivoimaa että nopeusvoimaa rinnakkain.
Suhteellinen voima
Mitä suhteellinen voima tarkoittaa?
Suhteellisella voimalla tarkoitetaan sitä, kuinka paljon voimaa pystyt tuottamaan omaan kehonpainoosi nähden. Toisin sanoen ratkaisevaa ei ole pelkästään se, kuinka vahva olet, vaan kuinka vahva olet suhteessa omaan painoosi.
Suhteellinen voima on tärkeä ominaisuus erityisesti lajeissa, joissa liikutetaan omaa kehoa. Tällaisia ovat esimerkiksi voimistelu, kiipeily, monet kamppailulajit sekä suuri osa kehonpainoharjoittelusta.
Hyvä suhteellinen voima helpottaa myös monia arjen liikkeitä, kuten portaiden nousua, maasta nousemista, leuanvetoja, punnerruksia ja erilaisia kantamisia.
Miten suhteellista voimaa harjoitellaan?
Suhteellista voimaa voidaan kehittää kahdella tavalla: lisäämällä voimaa tai vähentämällä kehonpainoa. Käytännössä tärkeintä on kuitenkin kasvattaa voimantuottokykyä ilman tarpeetonta painonnousua.
Harjoittelussa käytetään usein samoja menetelmiä kuin perus- ja maksimivoiman kehittämisessä. Lisäksi kehonpainoharjoittelu, voimistelurenkaat, leuanvedot, dipit ja yhden jalan liikkeet ovat erinomaisia tapoja kehittää suhteellista voimaa.
Leuanveto on hyvä esimerkki suhteellisesta voimasta. Jos kaksi henkilöä tekee yhtä monta leuanvetoa, mutta toinen painaa 70 kg ja toinen 100 kg, heidän suhteellinen voimansa voi olla hyvin erilainen.
Iso lihasmassa ei aina tarkoita parempaa suorituskykyä.
Monissa lajeissa tavoitteena ei ole mahdollisimman suuri lihasmassa, vaan mahdollisimman suuri voimantuotto suhteessa omaan painoon. Siksi esimerkiksi voimistelijat, kiipeilijät ja monet kamppailu-urheilijat ovat usein erittäin vahvoja ilman poikkeuksellisen suuria lihaksia.
Toiminnallinen voima
Mitä toiminnallinen voima tarkoittaa?
Toiminnallinen voima ei ole oma voiman muotonsa samalla tavalla kuin esimerkiksi maksimivoima tai kestovoima. Se on yleisnimitys kyvylle käyttää voimaa tarkoituksenmukaisesti erilaisissa tilanteissa.
Pelkkä suuri voimantuottokyky ei aina riitä. Voimaa täytyy osata myös hallita, suunnata oikeaan suuntaan ja tuottaa oikealla hetkellä. Siksi toiminnalliseen voimaan liittyvät usein myös liikkuvuus, tasapaino, koordinaatio, kehonhallinta ja liikkeen tekniikka.
Hyvä toiminnallinen voima näkyy esimerkiksi siinä, että pystyt nostamaan painavan laatikon turvallisesti, kantamaan ostokset helposti, nousemaan lattialta vaivattomasti tai liikkumaan ketterästi erilaisissa ympäristöissä.
Miten toiminnallista voimaa harjoitellaan?
Toiminnallista voimaa ei kehitetä yhdellä tietyllä harjoitusmenetelmällä. Tärkeintä on harjoitella monipuolisesti erilaisia liikemalleja, kuormia ja liikesuuntia. Mitä monipuolisemmin opit käyttämään voimaa, sitä paremmin se siirtyy myös arkeen, urheiluun ja muihin harrastuksiin.
Hyviä harjoitteita ovat esimerkiksi kyykyt, maastavedot, kantamiset, työnnöt, vedot, askelkyykyt, kiertoliikkeet, kehonpainoharjoitteet sekä erilaiset yhden raajan liikkeet. Myös liikkuvuus- ja tasapainoharjoittelu tukevat toiminnallisen voiman kehittymistä.
Toiminnallinen voima ei riipu välineestä
Kahvakuula, levytanko, käsipainot, kuntosalilaitteet, voimistelurenkaat ja kehonpainoharjoittelu voivat kaikki kehittää toiminnallista voimaa. Ratkaisevaa ei ole harjoitusväline, vaan se, miten harjoitteita käytetään ja millaisia ominaisuuksia niillä kehitetään.
Voima on hyödyllisintä silloin, kun osaat käyttää sitä.
Toiminnallinen voima syntyy siitä, että voima, liikkuvuus, tasapaino, koordinaatio ja liikkeen hallinta toimivat yhdessä. Siksi monipuolinen harjoittelu kehittää toimintakykyä usein paremmin kuin yhden ominaisuuden harjoittaminen yksin.
Miten eri voimaharjoittelun muotoja kannattaa yhdistää?
Useimpien kuntoilijoiden ei tarvitse valita vain yhtä voimaharjoittelun muotoa. Paras tulos syntyy yleensä harjoittelemalla kaikkia voiman osa-alueita, mutta painottamalla niitä omien tavoitteiden mukaan.
Jos tavoitteena on yleinen terveys, toimintakyky ja arjessa jaksaminen, harjoittelun perustan kannattaa rakentua perusvoiman ympärille. Sen rinnalle on hyvä ottaa säännöllisesti myös kestovoimaa, maksimivoimaa ja nopeusvoimaa kehittäviä harjoitteita.
Urheiluvalmennuksessa harjoittelua jaksotetaan usein niin, että eri ominaisuuksia painotetaan eri harjoituskausilla. Tätä kutsutaan periodisoinniksi*. Tällainen periodisointi toimii hyvin monissa lajeissa, joissa tavoitteena on saavuttaa huippukunto tiettyyn kilpailuun.
Useimmille kuntoilijoille toimivampi ratkaisu on kuitenkin harjoitella kaikkia voiman muotoja ympäri vuoden. Esimerkiksi viikon aikana yksi harjoitus voi painottua maksimivoimaan, toinen perusvoimaan ja kolmas nopeus- tai kestovoimaan. Tällaista harjoittelun rytmittämistä kutsutaan usein aaltoperiodisaatioksi*. Näin mikään tärkeä ominaisuus ei jää pitkäksi aikaa vähemmälle huomiolle, vaikka harjoittelun painotus voikin vaihdella eri ajanjaksoina.
Myös harjoituskausien välillä painotuksia voidaan muuttaa. Välillä voidaan kehittää enemmän lihasmassaa, välillä maksimivoimaa ja toisinaan nopeusvoimaa tai kestovoimaa. Tärkeintä on, että harjoittelu pysyy nousujohteisena ja monipuolisena.
*Periodisointi tarkoittaa harjoittelun suunnitelmallista jaksottamista siten, että eri ominaisuuksia painotetaan eri harjoitusjaksoilla.
*Aaltoperiodisaatio eli undulating periodization tarkoittaa harjoittelun rytmittämistä siten, että harjoitusten kuormitus tai painotus vaihtelee harjoituksesta toiseen.
Yksikään voiman muoto ei yksin riitä.
Useimmille kuntoilijoille paras ratkaisu ei ole valita yhtä voimaharjoittelun muotoa, vaan kehittää kaikkia ominaisuuksia pitkäjänteisesti. Harjoittelun painotus voi vaihdella tavoitteiden mukaan, mutta monipuolisuus tuottaa yleensä parhaat tulokset.
Yleisimmät harhaluulot
Voimaa kehitetään vain suurilla painoilla
Suuret painot ovat tehokas tapa kehittää erityisesti maksimivoimaa, mutta ne eivät ole ainoa vaihtoehto. Myös kevyemmillä kuormilla voidaan kehittää voimaa, kun harjoittelu suunnitellaan oikein.
Esimerkiksi kestovoima, perusvoima, nopeusvoima ja lihaskasvu vaativat usein hyvin erilaista kuormitusta kuin maksimivoima. Tärkeintä on valita harjoittelutapa oman tavoitteen mukaan.
Kehonpainoharjoittelu ei ole voimaharjoittelua
Kehonpainoharjoittelu voi olla erittäin tehokasta voimaharjoittelua. Leuanvedot, dipit, yhden jalan kyykyt, käsilläseisonnat ja monet voimisteluliikkeet vaativat huomattavaa voimaa ja kehittävät erityisesti suhteellista voimaa sekä kehonhallintaa.
Myös liikettä vaikeuttamalla voidaan lisätä kuormitusta ilman ulkoisia painoja.
Kahvakuulat sopivat vain kestovoiman harjoitteluun
Kahvakuulat yhdistetään usein pitkiin sarjoihin, mutta niillä voidaan kehittää lähes kaikkia voiman muotoja. Harjoittelutavasta riippuen kahvakuulat soveltuvat perusvoiman, maksimivoiman, nopeusvoiman ja kestovoiman kehittämiseen.
Ratkaisevaa ei ole väline, vaan harjoittelun kuormitus, toistomäärät, palautukset ja tavoitteet.
Lihasten koko kertoo, kuinka vahva ihminen on
Suuremmat lihakset pystyvät yleensä tuottamaan enemmän voimaa, mutta lihasten koko ei yksin kerro voimatasosta.
Voimantuottoon vaikuttavat myös hermoston toiminta, liikkeen tekniikka, koordinaatio ja harjoittelukokemus. Siksi kaksi samankokoista ihmistä voivat olla hyvin eri vahvuisia.
Yksi voimaharjoittelun muoto riittää
Harjoittelemalla vain yhtä voiman osa-aluetta muut ominaisuudet voivat vähitellen jäädä jälkeen. Useimmille kuntoilijoille paras ratkaisu on kehittää kaikkia voiman muotoja pitkäjänteisesti ja painottaa niitä omien tavoitteiden mukaan.
Toiminnallinen harjoittelu ja voimaharjoittelu ovat eri asioita
Toiminnallinen harjoittelu ei ole vaihtoehto voimaharjoittelulle, vaan voimaharjoittelu voi olla toiminnallista. Kun harjoittelu kehittää voimaa tavalla, joka tukee arkea, urheilua tai muuta toimintakykyä, voidaan puhua myös toiminnallisesta voimaharjoittelusta.
Sekä levytanko, kahvakuula, kuntosalilaitteet, voimistelurenkaat että kehonpainoharjoittelu voivat kaikki olla toiminnallisia harjoitteluvälineitä.
Yhteenveto
Voimaharjoittelu ei tarkoita vain mahdollisimman suurten painojen nostamista. Voimaa voidaan kehittää monella eri tavalla riippuen siitä, mitä ominaisuutta halutaan painottaa. Kestovoima, perusvoima, maksimivoima, nopeusvoima, suhteellinen voima ja toiminnallinen voima täydentävät toisiaan, eikä niitä kannata ajatella toisistaan irrallisina.
Useimmille kuntoilijoille paras ratkaisu on harjoitella kaikkia voiman osa-alueita ympäri vuoden. Harjoittelun painotukset voivat vaihdella tavoitteiden mukaan, mutta monipuolinen ja nousujohteinen harjoittelu kehittää sekä suorituskykyä että toimintakykyä tehokkaimmin.
Voimaharjoittelun tavoitteena ei ole vain kasvattaa voimaa tai lihasmassaa. Yhtä tärkeää on rakentaa kehoa, joka toimii hyvin arjessa, harrastuksissa ja elämän erilaisissa tilanteissa.
Oppaan tärkeimmät opit
- Voima ei ole yksi ominaisuus, vaan useiden eri voimantuoton muotojen kokonaisuus.
- Useimmille kuntoilijoille perusvoima muodostaa harjoittelun tärkeimmän perustan.
- Eri voiman muodot täydentävät toisiaan. Harjoittelun painotukset voivat vaihdella, mutta kaikkia ominaisuuksia kannattaa kehittää pitkällä aikavälillä.
- Harjoitusmenetelmä ratkaisee enemmän kuin harjoitusväline. Samoilla välineillä voidaan kehittää hyvin erilaisia ominaisuuksia.
- Voimaharjoittelun tavoitteena ei ole vain nostaa enemmän, vaan rakentaa toimintakykyä, joka kantaa myös arjessa ja tulevaisuudessa.
Tarvitsetko apua voimaharjoittelun suunnittelussa?
Voimaharjoittelun ei tarvitse olla monimutkaista. Tärkeintä on harjoitella tavoitteiden mukaisesti, nousujohteisesti ja pitkäjänteisesti.
Autan rakentamaan harjoittelun, jossa voiman eri ominaisuudet tukevat tavoitteitasi, olipa tavoitteenasi lisätä voimaa, kasvattaa lihasmassaa, parantaa suorituskykyä tai kehittää toimintakykyä. Voit harjoitella henkilökohtaisessa valmennuksessa tai pienryhmävalmennuksissa, joissa harjoittelu suunnitellaan yksilöllisesti ja pitkäjänteisesti.
Tutustu personal trainer -valmennukseen ja pienryhmävalmennuksiin tai ota yhteyttä, niin löydetään sinulle sopiva tapa aloittaa.
